Uudelleen aloittaminen nollasta on myös liikkeellepaneva voima
Ei varmasti tule yllätyksenä, että tapahtuma-alan ammattilaisena vietän myös leijonan osan vapaa-ajastani erilaisissa tapahtumissa. Vielä maaliskuun alussa osallistuin Lohja Spassa vietettyyn nuorkauppakamareiden aluekokousviikonloppuun. Kahdesta koulutuspäivästä ja gaalahumusta selvittyäni hymyilin koko sunnuntaipäivän miettiessäni kaikkia uusia kontakteja ja mielenkiintoisia kohtaamisia, mitä tapahtuma toi tullessaan. Koko kevään kalenterini oli täynnä tapahtumia, joita en olisi malttanut odottaa, niin Suomessa kuin ulkomailla.
Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Evento-lehden blogissa 23.3.2020.
En olisi pahimmissa painajaisissanikaan voinut kuvitella, kuinka hymyni hyytyisi vain neljä päivää myöhemmin. Hallituksen kiellettyä yli 500 hengen tapahtumien järjestämisen Suomessa toukokuun loppuun saakka kuului promootiotoimistoni yhtäkkiä niiden lukuisten tapahtuma-alan yritysten joukkoon, joiden bisnes sai täyden kuoliniskun yhdessä yössä. Ennenkuin seuraava viikonloppu koitti, oli lähes kaikki kevään toimeksiantomme peruttu: messut, yritystilaisuudet, kauppakeskustapahtumat, palkintogaalat ja kaupan alan kampanjapäivät. Kun yli 10 hengen kokoontumiset kiellettiin, perästä seurasivat pian myös ravintolapromootiot ja maistatukset ruokakaupoissa. Vapaa-ajalle suunnittelemani tapahtumat menivät samassa rytäkässä, ja yhtäkkiä täynnä ollut kevään kalenterini ammottikin tyhjyyttään.
Shokki oli aluksi valtava. Perjantaina 13. päivä olimme jo siirtyneet etätöihin määräämättömän pitkäksi ajaksi. Pian 9 vuotta täyttävästä yrityksestäni, jota olin vaalinut ylpeydellä kuin omaa lasta konsanaan, oli tehty lähes elinkelvoton. Sunnyone Promotion oy työllistää kolme henkeä täyspäiväisesti, itseni mukaan lukien ja yli 300 freelanceria keikkaluontoisesti ympäri Suomen. Alkushokin jälkeen ensimmäisenä tajuntaan iski huoli työntekijöistä. Vakituisten osalta päätin heti, ettei irtisanominen ole vaihtoehto. Lomautuskin vain, jos tilanne pitkittyisi, eikä kassa enää kestäisi. Hallituksen ilmoitusta seuranneen illan käytin akuuttiin kriisintorjuntaan. Otin itse yhteyttä sähköpostitse jokaiseen kevään asiakkaaseemme ja ilmoitin, että force majeure -syystä tapahtuva peruuntuminen on heille kuluton. En nähnyt muuta vaihtoehtoa, kun tavoitteena oli tyytyväinen asiakas, joka palaisi vielä kriisin jälkeenkin.
Freelancereille tilanteesta tiedottaminen oli huomattavasti vaikeampaa, olihan heiltä mennyt juuri koko toimeentulo vähintään 2,5 kuukauden ajalta ja sillä hetkellä oli vielä täysi epävarmuus, saisivatko he mistään tarvittaessa esimerkiksi työttömyystukea. Tilanteen vaikeudesta huolimatta saimme valtavasti ymmärrystä ja tukea, koska kaikki tapahtuma-alan yritykset olivat samassa pinteessä. Ensimmäisenä toimenpiteenä lähdin alustavasti kartoittamaan, mitä muuta työtä freelancerit olisivat valmiita tekemään, kuin tapahtumia tai promootioita. Tiesin, ettei bisneksen muuttaminen aivan toiseksi kävisi yhdessä yössä, mutta kaaoksen keskellä hain inspiraatiota toiminnan uuden suunnan määrittämiseksi.
"Kaaoksen keskellä hain inspiraatiota toiminnan uuden suunnan määrittämiseksi."
Korona vei hetkellisesti kaiken, mutta uudelleen aloittaminen täysin nollasta on myös oudolla tavalla liikkeellepaneva voima. Minulla oli kytenyt jo vuoden päivät takaraivossa uusi tuotekehitysidea, minkä toteuttamiselle ei ole löytynyt sen paremmin aikaa kuin budjettiakaan. Nyt tilanne on aivan toinen.
Tänään näpyttelin elämäni ensimmäisen kehitysrahoitushakemuksen Business Finlandille. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole selvillä, pääsenkö toteuttamaan unelmieni projektin. Jo pelkkä mahdollisuus itsessään on kutkuttavinta pitkään aikaan. Mikäli budjetti irtoaa, voi hyvinkin olla, että koronakriisi onkin parasta, mitä tälle firmalle on koskaan tapahtunut. Jos taas ei, maailma on silti täynnä mahdollisuuksia.
”It’s not what they take away from you that counts. It’s what you do with what you have left.”
Sanni Kaikkonen